Teknologiajuridiikkaa opiskelemassa Piilaaksossa

Olin unelmoinut opiskelusta Yhdysvalloissa suomalaisten yliopisto-opintojeni ensimmäisestä vuodesta lähtien. Mielikuvissani amerikkalaisen law schoolin ainutlaatuiset opetusmetodit kehittivät opiskelijoille työkaluja minkä tahansa ihmiskunnan ongelman ratkaisemiseksi. 

Kun suunnitelmani oli edennyt vaiheeseen, jossa valitsin kohdeyliopistoa Yhdysvalloissa, olin ehtinyt työskennellä Suomessa juristina immateriaalioikeuksien parissa jo muutaman vuoden. Minua kiinnosti erityisesti patenttioikeus ja tietokoneohjelmiin liittyvät immateriaalioikeudet sekä aineettomiin oikeuksiin liittyvät poliittiset linjaukset.

Tarinoilta Kalifornian Piilaakson yliopistojen roolista teknologian historiassa on ollut viime vuosina mahdotonta välttyä ja yliopistojen kurssitarjonnan tutkiminen oli kiinnostavaa myös tästä näkökulmasta. 

Aidosti monitieteellinen ympäristö

Stanfordin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kurssivalikoimassa ensimmäisenä vaikutuksen teki monitieteellisten kurssien määrä ja pienet kurssikoot. Opetuksen alettua huomasin käytännössä, kuinka seminaarimainen opetus myös peruskursseilla mahdollistaa professoreihin ja muihin opiskelijoihin tutustumisen ja ajatusten kehittelyn ryhmässä keskustelemalla. Opiskelijoista huomaa, että opetuksessa kannustetaan omien ajatusten esiin tuomiseen ja oppimateriaalin itsenäiseen analyysiin.

"Opiskelijoista huomaa, että opetuksessa kannustetaan omien ajatusten esiin tuomiseen ja oppimateriaalin itsenäiseen analyysiin."

Stanfordin yliopistossa tehdään paljon tekniikan alan tutkimusta, ja mahdollisuus hyödyntää laadukasta perustutkimusta näyttää tukevan paikallisten teknologiayritysten innovaatioita. Lisäksi vuorovaikutus liike-elämän, yliopiston ja erilaisten yksityisten tutkimustahojen välillä on tiivistä. 

Osa paikallisista kliseistä on totta – kursseillani opettavista professoreista useampi on aiemmin työskennellyt juristina Googlella tai sähköautovalmistaja Teslalla. Moni toimii opetustyön ohella esimerkiksi asianajajana teknologia-alan oikeudenkäynneissä joko osapuolen asiamiehenä tai osana kansalaisjärjestöjen, kuten Electronic Frontier Foundationin ja American Civil Liberties Unionin toimintaa. 

Immateriaalioikeussuoja suoraan perustuslaista 

Aineettomiin oikeuksiin, esimerkiksi patentteihin, tulee helposti viitattua yhtenevinä konsepteina myös kansainvälisessä yhteydessä. Lähestymistapa immateriaalioikeuksiin on kuitenkin Yhdysvalloissa selvästi erilainen kuin Euroopassa. Vuonna 1789 voimaan tulleeseen perustuslain virkkeeseen pohjautuvien oikeuksien rajoja määritetään Yhdysvalloissa useammin myös oikeudenkäyntien kautta.

"Teknologiaan liittyen ajankohtaista keskustelua käydään yksityisyyden suojan, digialustojen sääntelyn, sekä esimerkiksi ohjelmistopatenttien ja bioteknologiapuolen immateriaalioikeuksien tiimoilta."

Akateemisesti yksi selkeimmistä eroavaisuuksista on sananvapausdoktriinin vaikutus immateriaalioikeuksien teoriaan ja teknologian sääntelyyn. Sen merkitystä oli vaikea hahmottaa Suomesta käsin, eikä se näy samalla tavoin myöskään kansainvälisissä liike-elämän sopimuksissa. Paikallisessa immateriaalioikeusteoriassa sananvapaus kuitenkin läpäisee kaiken, ja Yhdysvaltojen perustuslain First Amendment tuntuu suomalaisesta näkökulmasta hieman yllättävissäkin yhteyksissä esiin ponnahtavalta vieteriukolta.

Teknologiaan liittyen ajankohtaista keskustelua käydään yksityisyyden suojan, digialustojen sääntelyn, sekä esimerkiksi ohjelmistopatenttien ja bioteknologiapuolen immateriaalioikeuksien tiimoilta. Vuosi 2021 on myös ollut hetki, jolloin Piilaakson startup-ajattelun on ollut aika kasvaa aikuiseksi. Niin kutsutun ”techlashin” lisäksi keskustelua teknologiajättien vastuusta ovat hiljattain kiihdyttäneet esimerkiksi Facebookin yhteiskuntavaikutuksiin liittyvät whistleblowing-paljastukset. Startup-periaatteilla toimimisen eettisiin rajoihin liittyvää keskustelua on herättänyt diagnostiikkayhtiö Theranosiin liittyvä petosoikeudenkäynti, jota käydään Stanfordin kampuksen lähellä San Josen alioikeudessa. 

Keskusteluissa paikallisissa teknologiayhtiöissä työskentelevien opiskelijoiden ja alumnien kanssa kuitenkin korostuu optimismi ja into uusien ideoiden kehittelyyn – ja ehkä valjastamiseen seuraavan kasvuyrityksen tuotteeksi. Tunnelmaa korostaa läpi marraskuun paistava aurinko ja leppeässä tuulessa heiluvat palmut.    

Maailmanluokan innovaatioita Suomesta 2030 

"Vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi Fulbright-verkostolla on tärkeä rooli sekä tutkimusyhteistyön mahdollistamisessa että siihen liittyvän immateriaalioikeusosaamisen syventämisessä."

Osa tavoista, joilla Piilaakson yliopistot, yritykset ja tutkimusinstituutit vuorovaikuttavat tutkimuksen ja kehityksen edistämiseksi sopivat toteutettavaksi myös Suomessa – erityisesti koska Suomessa tehtävästä tutkimuksesta merkittävä osa on aloilla, joilla immateriaalioikeuksilla on keskeinen rooli.

Työ- ja elinkeinoministeriön käynnissä oleva kansallisen IPR-strategian laatimishanke asettaa luonnoksessaan tavoitteeksi suomalaisten toimijoiden vahvan IPR-osaamisen ja sen, että vuonna 2030 Suomessa luodaan ja kaupallistetaan maailmanluokan innovaatioita.

Suomalaisen tutkimuksen viennin kannalta myös Yhdysvaltojen immateriaalioikeusjärjestelmää olisi tärkeä ymmärtää Suomessa paremmin ja huomioida järjestelmien eroja tutkimus- ja kehitystoiminnassa osana laajempaa aineettomien oikeuksien strategiaa. Vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi Fulbright-verkostolla on tärkeä rooli sekä tutkimusyhteistyön mahdollistamisessa että siihen liittyvän immateriaalioikeusosaamisen syventämisessä.