Rakentamisen vallankumouksen näköalapaikalla – oppeja San Franciscon lahden alueelta

Oman tutkimustyöni ydin löytyy rakentamistuotannon kehityksestä. Pyrimme sekä Aallon että UC Berkeleyn tutkimusryhmien kanssa etsimään, arvioimaan ja jalkauttamaan toimintatapoja joiden avulla rakennusalan toimijat voisivat tehdä asioita fiksummin, luoden enemmän arvoa pienemmällä määrällä hukkaa. 

Miksi juuri Kaliforniaan?

Inspiraatio lähteä tekemään tutkijavaihtoa juuri Kaliforniaan ja San Franciscon lahden alueelle heräsi jo 2018 eli jatko-opintojeni ensimmäisenä vuonna. Minua innosti erityisesti huomio siitä, että ällistyttävän usea Suomen rakentamista tällä hetkellä mullistava toimintatapa on alun perin syntynyt San Franciscon alueen yritysten ja yliopistojen välisestä yhteistyöstä, rantautuen Pohjois-Eurooppaan erilaisten mannertenvälisten tutkimusyhteistyökuvioiden tuloksena. 

Esimerkiksi yhteistoiminnallisuutta korostava, "allianssimalliksi" kutsuttu hankemuoto – jota hyödynnetään tänä päivänä lähes poikkeuksetta kaikissa isoissa suomalaisissa rakennushankkeissa – on rantautunut Suomeen vuosituhannen vaihteessa juuri Berkeleyn kanssa tehdyn tutkimusyhteistyön innoittamana.

Toinen tärkeä kriteeri UC Berkeleyn valikoitumiselle kohdeyliopistoksi oli jo ennestään vahva yhteistyö Aallon ja paikallisen tutkimusryhmän välillä. Tämä mahdollisti nopean yhteisen sävelen löytämisen ja yhteistyön aloittamisen etänä jo ennen varsinaisen vaihtokauden alkamista. 

Käytännönläheistä tutkimusta rajapintojen tuntumassa

Oman tutkimustyöni on luonteeltaan soveltavaa, teorian ja käytännön rajapinnassa tapahtuvaa vahvasti vuorovaikutteista yhteistyötä alan kärkiyritysten kanssa. Soveltava tutkimus on minulle tuttua jo Suomesta, jossa yritysyhteistyö on jo pitkään ollut tutkimushankkeiden keskeisiä osia. 

Tämänkaltainen lähestymistapa on mielestäni konkreettisen ja käytännönläheisen alamme edistämisessä aivan oleellista – eri toimijoiden ja jopa yksittäisten työntekijöiden näkökulmat on ymmärrettävä juuriaan myöten, mikäli uusilla toimintamalleilla mielii saavuttaa kouriintuntuvaa vaikutusta. 

"Suomalaisten rakentajien osaaminen on joissain asioissa – kuten työmaan aikatauluhallinnassa –  aivan maailman kärkikastia, jota kohtaan löytyy vilpitöntä kiinnostusta myös täälläpäin maailmaa."

Tältä pohjalta vaihtovuoteni tutkimustyön voisi kiteyttää kahteen haaraan. Yritän toisaalta ammentaa oppia maailman parhailta tutkijoilta ja rakentajilta, pyrkien ymmärtämään miten Kaliforniassa toimivat maailmanluokan yritykset (käsittäen mm. urakoitsijoita sekä teknologiatoimittajia) ovat kehittäneet toimintansa niin erinomaiseksi kuin se tänä päivänä on.

Toisaalta pyrin vastavuoroisesti osallistumaan aktiivisesti paikalliseen tutkimus- ja kehitystyöhön, tuoden omaa Suomessa hankkimaani osaamista mukaan toiminnan keskiöön. Mainittakoon, että suomalaisten rakentajien osaaminen on joissain asioissa – kuten työmaan aikatauluhallinnassa –  aivan maailman kärkikastia, jota kohtaan löytyy vilpitöntä kiinnostusta myös täälläpäin maailmaa.

Lopputuloksena on parhaimmillaan itseään ruokkiva positiivinen spiraali, jossa pystyn samalla omaksumaan, mutta myös aktiivisesti luomaan ja jakamaan tietoa eri osapuolten kesken. Tämän työn tuotteena syntyy uutta tutkimustietoa, joka hyödyttää sekä Kalifornian, Suomen että koko rakentamisen kentän toimijoita.

Onko rakentamisen vallankumous jo käynnissä?

Yksi kuumimpia puheenaiheita rakentamisen tutkimuksessa ovat tällä hetkellä erilaiset tehdasteollisuudessa hyödynnettävien parhaiden käytäntöjen soveltaminen rakentamiseen. Erityisesti Kaliforniassa "teollinen rakentaminen" ollut lähivuosina suuren kiinnostuksen kohteena. Eikä ihme, onhan tämänkaltainen fiksumpi rakentaminen keskeisiä mahdollistajia myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen hallinnassa, vaikutusten ulottuessa koko yhteiskuntaan.

"Onhan fiksumpi rakentaminen keskeisiä mahdollistajia myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen hallinnassa, vaikutusten ulottuessa koko yhteiskuntaan."

Teollisessa rakentamisessa keskeisiä elementtejä ovat esimerkiksi tahdikkaasti etenevä tuotanto, datapohjainen päätöksenteko, digitaaliset kaksoset sekä tehdasolosuhteissa rakennettavat esivalmisteet, jotka mahdollistavat työn osittaisen siirtämisen huonoista ja vaihtelevista työmaaolosuhteista paremmin hallittavaan tehdasympäristöön. 

Teollisen rakentamisen mahdollistamisessa myös teknologiakehitys näyttelee keskeistä roolia, jonka erityisesti Piilaaksosta tulevat rakentamisen teknologiayritykset ovat ottaneet omakseen.

Innostavimmissa keskusteluissa viitataan jo koko rakennusalaa lähitulevaisuudessa ravistelevaan "systeemiseen muutokseen", kuvaten tilannetta jossa valtaosa alan käytännöistä nurjahtaa aivan uuteen muottiin seuraavien vuosien aikana. Vaikka työtä on toki vielä paljon, eivät lupaukset kuitenkaan täysin tuulesta temmattuja ole. Lisäksi kalifornialainen positiivisuus ja "go-get" -asenne saavat alan tulevaisuuden näyttämään hyvinkin valoisalta. 

Ihmislähtöinen johtaminen toiminnan ytimessä

Toisaalta Kalifornian rakennusalalta voisi ammentaa myös lähes loputtomasti oppeja ihmislähtöisestä johtamisesta. Monet täältä maailmalle jalkautuneet rakennusalan innovaatiot ovat liittyneetkin juuri ihmisten välisen luottamuksen rakentamiseen ja siihen, miten eri osapuolten tarpeet ja näkökulmat pystytään parhaiten huomioimaan.

"Teollisen rakentamisen, teknologian ja ihmislähtöisen johtamisen yhdistäminen tulee ehdottomasti olemaan se valttikortti jolla rakentamisen tulevaisuuden muutos saavutetaan."

Tarkastelemani huipputekijät keskittyvätkin ennen kaikkea tähän ihmislähtöisen johtamisen näkökulmaan. Vaikka tekninen rakentamisen osaaminen on tärkeää, vähintään yhtä olennaista on kyky saada eri lähtökohdista ponnistavat yksilöt puhaltamaan yhteen hiileen, pysyen samalla nöyränä ja valmiina oppimaan jokaisesta kohtaamisesta jotain uutta. Nämä ominaisuudet luovat eron hyvän ja (maailman) parhaan välille.

Kolmen edellä kuvatun näkökulman – teollisen rakentamisen, teknologiakehityksen sekä ihmislähtöisen johtamisen – yhdistäminen tulee ehdottomasti olemaan se valttikortti, jolla rakentamisen tulevaisuuden muutos saavutetaan. Myös oma väitöstyöni pohjautuu tälle samalle ideologialle, joka näyttää olevan omaksuttu Kaliforniassa jo erityisen hyvin.

Lopuksi

Ensimmäisten vaihtokuukausien jälkeen olo on innostunut, energinen ja ennen kaikkea toiveikas. Innostava tutkimusympäristö sekä vaihdon mahdollistama irtaantuminen perusarjen ympyröistä ja kiireettömyyden tunne tuo ajatteluun aivan uutta voimaa. En yhtään ihmettele, miksi moni tutkija tekeekin uransa suurimmat oivallukset juuri vaihto- tai sapattivuosiensa aikana. 

Ja lisää innostuneisuutta sekin, että arkeen on mahtunut rutkasti myös tutkimustyön ulkopuolista toimintaa, kuten uusiin ihmisiin tutustumista, hyvää ruokaa sekä Kalifornian upean luonnon tutkimista.

Olen jo nyt varma, että vuoden mittainen vierailu antaa paljon myös pidemmällä aikavälillä, mahdollistaen toivottavasti jopa koko tutkijanuran mittaisia tutkimusyhteistyökuvioita sekä elämänpituisia ystävyyssuhteita.