Mikä Fulbright MCPD-projekti?

Olen aikaisemmissa kirjoituksissani maininnut termin projekti muutamaankin otteeseen. Mid-Career Professional Grant pitää sisällään oman projektin toteuttamisen ja vaikka vastaanottavana tahona Yhdysvalloissa olisi yliopisto sinne ei suoranaisesti lähdetä tekemään opintoja. Projektin muotoa ei ole määritelty kovin tarkkaan. Tällä hetkellä Fulbright Suomi -säätiön sivuilla kuvataan projekti seuraavasti:

“The aim of the grant is to allow professionals from various fields to pursue a project, further education or training that would enhance their professional development and the field at large… The applicant should create a project that may include studies, practical experience in actual operations, visits to organizations in the applicant’s professional field, public lectures, or other appropriate professional experiences.” (Fulbright Finland 2019)

Hakemusta tehdessä kartoitin hieman entisten stipendiaattien projekteja, mutta en tiedä juuri otsikkotasoa enempää. Turkulainen Sami Rannila, jonka kanssa tapasin hakemusta valmistellessani, tutustui omana Fulbright-apurahakautenaan Fringe –festivaalien tuotantoon Philadelphiassa ja muissakin kaupungeissa, ja palattuaan hyödynsi kokemuksiaan FinFringe-festarin järjestämisessä Turussa. Projekteja on myös tehty järjestöjen varainhankinnasta, marssimusiikkibändeihin liittyen tai nuorten uranhallintataidoista.

Projektin aiheet voivat vaihdella ja muoto voi olla monenlainen, eikä siitä ainakaan (tietääkseni!) tarvitse toteuttaa kovin tarkkoja kirjallisia raportteja tai muuta vastaavaa. Keskeistä on, että projekti sekä tukee toteuttajansa ammatillista kehittymistä että sillä on potentiaalia hyödyntää alaa laajemminkin. Ja toki myös hakemuksella eli sillä, miten oman projektinsa ja siihen liittyvän oleskelun Yhdysvalloissa perustelee.

Oma projektini liittyy kirjastoihin ja tekoälyyn. Tavoitteeni on julkaista tekoälyä käsittelevä englanninkielinen opassivusto (“toolkit”) kirjastolaisille, jossa esitellään konkreettisia tapauksia siitä, millaisia tekoälyä hyödyntäviä sovellutuksia kirjastoissa voi käyttää. Keskeisimpinä taustakysymyksinä on se, mitä kirjastossa työskentelevän pitäisi tekoälystä tietää ja se, miten tekoälyä voi hyödyntää kirjastoissa.

Oma opinto- ja työtaustani on kirjastoalalla. Olen opiskellut koodauksen alkeita, mutta tekoälystä en vielä tätä kirjoittessani koe olevani kovin hyvin jyvällä. Ja ajatukseni onkin kohdistaa projektini tuotos omalle viiteryhmälleni. Muidenkin kuin koodarien on hyödyllistä tietää tekoälystä ja aiheesta julkaistujen yleisluontoisten verkkokurssien rinnalle haluan tuottaa materiaalin, jossa kysymystä lähestytään kirjastojen tarpeista lähtien.

Haasteita riittää, niin itse aiheen rajaamisessa ja ymmärtämisessä kuin myös siinä, löydänkö Yhdysvalloista sopivia ihmisiä haastateltavaksi ja tavattavaksi saati sitten siitä ovatko he kiinnostuneita tapaamaan minua. Kolme kuukautta on lopulta varsin lyhyt aika.

Toisaalta kolme kuukautta tuntuu myös huikaisevan pitkältä ajalta saada keskittyä pääasiallisesti yhteen teemaan. Päivätyössäni pienessä organisaatiossa olen tottunut hoitamaan hyvinkin erilaisia isoja ja pieniä asioita rinnakkain ja peräkkäin asiakastyön lomassa, eikä työpäivien aikana ei ole aina helppoa keskittyä isompiin teemoihin. Toki aion ottaa kaikki irti myös Fulbrighterin statuksesta ja uuden kulttuurin keskellä elämisestä, mutta ensisijaisesti lähden Yhdysvaltoihin tekemään hommia ja kartuttamaan ammatillisia kokemuksia, en todellakaan lomailemaan!

Lue lisää tietoa Pirjon stipendikaudesta hänen blogistaan: AI for Librarians ja tutustu ASLA-Fulbright Mid-Career Professional Development -ohjelmaan!