Data-strategioita, jazzia ja maatilamatkailua - Fulbright-stipendiaatin kuulumisia rapakon takaa

Data-strategioita

Parin viime vuoden aikana Yhdysvalloissa on säädetty lakeja tiedolla johtamisesta, avoimesta tiedosta ja paikkatiedosta. Federal Data Strategy: Leveraging Data as a Strategic Asset julkaistiin 2018. Tavoite on hyödyntää hallinnon tuottamaa tietoa, jotta talous kasvaa, hallinto toimii tehokkaammin ja valvotummin ja läpinäkyvyys lisääntyy.  Strategia kuvaa eri aikavälien tavoitteita neljän P:n kautta: policy, people, process, platform. Viimeinen ei tarkoita kuitenkaan alustatalouden tarkoittamaa alustaa, vaan organisaatioita tms., joita tarvitaan tiedon ympärille. Strategia on yhdistelmä meidän tiedonhallintalakiamme ja tietopoliittista selontekoa.

Keskeiset pitkän ajan periaatteet ovat tiedon eettinen käyttö, tiedonhallinta ja tietoon liittyvän oppimiskulttuurin kehittäminen. Keskipitkän ajan tavoitteet liittyvät tiedon suojaamiseen, yksityisyyteen ja luottamuksellisuuteen, tiedon elinkaaren hallintaan, kypsyystasomittauksiin, riskienhallintaan, pääsyoikeuksiin ja tiedon toisiokäyttöön.

Vuosittaiset tavoitteet ovat tällä hetkellä olemassa vain luonnoksena. Tavoitteet on jaettu koko hallintoa, virastojen välistä yhteistyötä ja yksittäisiä virastoja koskeviin tavoitteisiin. Muutamia poimintoja tavoitteista. Elokuuhun 2020 mennessä luodaan menetelmä, jolla voidaan mitata ja vähentää riskejä, joita voi muodostua yksilöille ja yrityksille silloin, kun eri data-aineistoja yhdistetään.  Tässä opin uuden termin, ”mosaic effect”. Onkohan samaa kehitteillä myös yhteiskunnan suojaamiseksi? Paikkatiedon metatietoja yhdenmukaistetaan, myös kansainvälisten standardien ja yleisöltä saadun palautteen mukaisiksi, suojaten kuitenkin ne tiedot, jotka voivat kaiken järjen mukaan aiheuttaa vahinkoa kansalliselle edulle, turvallisuudelle ja puolustukselle. Toukokuuhun 2020 mennessä kaikki virastot tekevät tietoon ja sen hallintaan (organisaatiorakenne, politiikat, osaaminen…) liittyvän kypsyystasomittauksen, jonka perusteella asetetaan tavoitteet kullekin toimijalle.

Lainsäädäntö ja strategia ovat varsin tuoreita ja työ vasta alussa. En osaa sanoa, kuinka hyvin virastot ovat omaksuneet strategian tavoitteet. Government Matters -ohjelmassa haastatellun sosiaali- ja terveysministeriön edustajan mukaan ko. virasto on tehnyt samaa työtä jo ennen strategiaa – tästä on helppo jatkaa. Mutta jos virastossa on lähes 80 000 työntekijää, ei muutoksia, varsinkaan toimintakulttuuriin liittyviä, tehdä nopeasti. Eräässä tilaisuudessa yksi (niistä noin yhdestä miljoonasta) puolustusministeriön virkamiehestä totesi yhteentoimivuudesta ja tiedonhallinnasta, että he hakevat hyviä käytäntöjä muista virastoista – ei siis yhteistä kansallista linjaa? Vilkaisin myös strategian valmistelussa olleiden nimilistaa. Puolustushallintoa näytti edustaneen Department of Veterans Affairs. Pitää muistaa, että veteraaneja on Yhdysvalloissa n. 8 milj., joten kyse ei ole ihan pikkuvirastosta. Virasto on varmasti henkilötietojen asiantuntija. Puolustusministeriön edustajia en huomannut. Löysin kyllä tilaston, jonka mukaan yritykset ja kansalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana strategiatyössä.

Puolustusministeriössä on kuitenkin valmisteilla oma datastrategia, joka koskee kaikkia puolustushaaroja. Valmisteluvastuussa on Michael Conlin, yksityiseltä sektorilta tullut Chief Data Officer. Strategia käsittelee ilmeisesti ministeriön yhteistä hallinnollista tietoa, mutta myös tietoa, joka on saman aikaisesti sekä operatiivista että hallinnollista, kuten logistiikka, toimitusketjut, kyber. Vaikea vetää rajaa. Strategian toimeenpanosuunnitelmineen arvellaan valmistuvan ehkä marraskuussa. Keskeisiä asioita ovat tiedon saatavuus, ymmärrettävyys, luotettavuus, yhteentoimivuus ja turvallisuus, ihan tuttuja juttuja meille.  Merivoimat ei aio laatia omaa strategiaa, vaan tyytyy toteuttamissuunnitelmaan. Sen sijaan maavoimilla on jo aiemmin ollut datastrategia, jota nyt päivitetään linjassa yhteisen strategian kanssa. Miksi näin, en osaa sanoa. Conlinin mukaan suurimpia haasteita ovat kulttuurin muutos siiloista yhteiseen sekä uudenlaisen osaamisen hankkiminen. Muutamia Conlinin oppeja, joilla hän pyrkii kumoamaan vanhoja malleja:

• Oppi: Tunnista päättäjät, jotka haluavat aikaansaada parannuksia. Vanha malli: Rakenna valtava data-alusta.
• Oppi: Määrittele tietotarinoita. Vanha malli: Määrittele kaikenkattava tietoarkkitehtuuri.
• Oppi: Valitse, mitä tietoa haluat siivota analytiikkaa varten. Vanha malli: Rakenna iso tietovarasto.
• Oppi: Tee parempia päätöksiä useammin. Vanha malli:  hae tiedonhallinnan kokonaisvaltaista hallintaa ja vaivu sitä odotellessasi nirvanaan…

Maatilamatkailua ja jazzia

On luksusta, että voi keskittyä itselle mieleiseen asiaan koko syksyn ajan, ilman rutiiniasioiden hoitoa tai keskeytyksiä. Välillä pitää kuitenkin pitää taukoa ja irrottaa ajatukset digijutuista. Yliopistolla on perjantai-iltapäivisin ilmaisia konsertteja. Joillekin opiskelijoille ne ovat osa opetusta, me muut saamme vain nauttia, ilman velvoitteita esseistä. Eräänä perjantaina kävin yliopiston esittävän taiteen laitoksen opettajan, urkuri Paul Bratcherin ja hänen kitaristi- ja rumpalikaverinsa konsertissa. Aivan loistava tapa päättää työviikko. Kuvasta näette, että ympäristö oli ankea, mutta konsertti oli aivan huippu! Etsikää netistä Paul Bratcher, jos pidätte jazzista.

Eräänä keskiviikkoiltana taas kävin toisen suomalaisen Fulbrighterin kanssa pianobaarissa. Baarin nurkassa oli piano, jota kuka tahansa sai soittaa ja laulaa itse tai säestää muita. Taso oli varsin korkea ja kävijät ilmeisesti vakiokävijöitä. Oikein miellyttävä kokemus tämäkin.

Yliopisto järjesti vieraileville tutkijoille hiljattain maatilaretken. Matkustimme bussilla noin tunnin verran D.C.:n ulkopuolelle maatilalle, jossa sai poimia tai ostaa maatilatuotteita, lähinnä omenoita ja kurpitsoja. Sää oli mitä mainioin ja tutustuin retkellä muutamiin muihin tutkijoihin. Huomatkaa valokuvasta korealaisen Yiyoon Chungin tyylikäs pukeutuminen. Maatilalla voi vierailla myös ballerina-tossuissa ja kauniissa mekossa. Toisena oikealta on unkarilainen Anna Udvarti. Ja ruotsalainen Axel Cronert tuntee/tietää STM:stä eläkkeelle jääneen kollegani tyttären, joka on Uppsalassa tutkijana. Maailma on pieni.

Terveisin
Paul Bratcher -fani
Aulikki

Haku ASLA-Fulbright Mid-Career Professional Development ohjelmaan on avattu! Tutustu tarkemmin ohjelmaan ja hae viimeistään 6.12.!